Say hello to my little friend

Hannibal tuli kotiin!

Kuka olen?

Parissa blogissa oon nähnyt Tumblrista alkunsa saaneen "Who I am" -kuvahaasteen, joten täältä pesee! This is me ja silleen.

P.S. yleisön pyynnöstä: I am a champion!

"It's a normal Swedish name... Ikea."

Heippa taas!

Nyt on viimeinkin ainakin melkein kaikki tavarat löytänyt omalle paikalleen mun suurensuuressa lukaalissa ja Espoon Ikea huokaisee helpotuksesta kun pääsee eroon jokapäiväisestä vieraastaan. Enää puuttuu joku kiva taulu sängyn yläpuolelta ja sen suhteen mulla on aika suuret styrox-levyä ja printtikangasta sisältävät DIY-suunnitelmat. Varmaan jotain suuria värikkäitä kuvioita, ehkä keltasta tai jotain muuta pirteetä tulevan syksyn varalle...

Niinku näkyy niin paljon ei oo muuttunut noista edellisistä kuvista, mutta ei tänne kyllä paljoa mahdukaan :) Valkoinen Fatboy saa jossain vaiheessa uuden kuoren kunhan vaan jaksan raahautua sinne kangaskaupoille, toi valkonen pinta on ihan kamalan likanen ja sitä ei saa irti pesua varten eli otan lankaa ja ompelukoneen kauniiseen käteen ja teen sille jonkunlaisen irtopäällisen. Niitähän sais kyllä myös valmiina, mutta hintaa söpöt 200€ eli ei kiitos tähän talouteen :D 

Parin viime viikon aikana en oikeestaan oo muuta tehnytkään kuin ollut töissä tai istunut yksin kotona ihmettelemässä että mihin oon pääni pistänyt. Kamalinta kaikessa on se, että mulla ei vielä oo nettiliittymää eli oon puhelimen netin ja duunidatailun varassa siihen asti että saan sen tilauksen tehtyä. Mahdollisimman nopeesti se pitäis hoitaa, koska kohta alkaa uudet tuottikset esim. Greyn Anatomiasta ja The Vampire Diariesista ja How I Met Your Motherista enkä malta oottaa että pääsen kattoo niitä! Jeeeejeejeejeeee.

Lisäks ootan mun yhtä tulevaa (palkatonta) vapaapäivää parin viikon päästä ja sitä seuraavan viikonlopun mökkireissua isolla porukalla. Mitä väliä vaikka vieläkin ujostuttaa niiden kaikkien seurassa, tonkka viiniä matkaan niin eiköhän se siitä ;) Sit onkin jo lokakuu ja APUA mihin aika hävii? Tuntuu et hämmästelen samaa asiaa joka postauksessa, mut se vaan on niin ihmeellistä ja saa mut ihan päästäni pyörälle joka kerta kun tajuan että taas yks kuukaus on hurahtanut ohi ihan tosta noin vaan. Mitä.

Ready, set, go

Kymmenen tunnin päästä tästä hetkestä mun pitäis hyvin todennäköisesti olla syvässä unessa mun uudessa sängyssä, uudessa kodissa, uudessa-vanhassa kotikaupungissa.

OMG. Kaksi viikkoa sitten en tosiaankaan ajatellut, että kaikki tapahtuisi näin nopeasti. Olin ihan maani myynyt kun en saanut kutsuja asuntonäyttöihin, tai jos sainkin niin paikalla oli biljoona muutakin ihmistä yhtälailla, ellei vielä enemmänkin, asunnon tarpeessa kuin minä. Onneks olin sit kuitenkin haukkana paikalla tuolla, ja huomisesta alkaen oonkin sit virallisesti helsinkiläinen 20 vuoden tauon jälkeen!

Eilen meinas tulla itku silmään kun yritin asetella mun kahteen kaappiin samaa määrää tavaraa, joka ennen on majaillut neljässä isossa kaapissa. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että olin "pakannut" vaatteet hyllyistä jätesäkkeihin kaatamalla vailla minkäänlaista logiikkaa :D Nyt kuitenkin on järjestys kohdallaan, ainoastaan sukilta puuttuu kori. Myöhemmin hankin ehkä vielä eteiseen lipaston johon saan kaikki kaulahuivit ja pipot, hanskat sekä villasukat, toistaiseksi kaikki edellämainituista majailee eteisen naulakon päällä iloisessa sekamelskassa. Myös keittiössä osa astioista on siirretty asumaan kaappien päälle, koska eräs Anne ei ostosvimmassaan tajunnut, että tulee yksiössään tuskin IKINÄ tarvitsemaan kerrallaan kahdeksaa kahvikuppia, vesilasia ja kumppaneita... No, onpahan ainakin valmiina odottamassa väljempiä vesiä.

Btw, ehkä mun massiivisesta stressistä johtuen löysin tänään mun silmäkulmasta ekan oikean rypyn, ei siis mitään naururyppyä vaan rehellisen (mutta onneksi pienen) juonteen. Missä mun silmänympärysvoide?! :(

Koti

Kuvat on vähän vinksallaan ja tärähtäneitä, mutta niin on tämän asunnon uusi asukaskin. O-ou.