6.10.2010

Bradypus variegatus eli miksi tein katoamistempun

Kuka tietää, mitä otsikko tarkottaa?

Ei kukaan? Hyvä, mäkään en tienny ennenku otin aivot (a.k.a Googlen) käyttöön ja etsin laiskiaisen latinankielisen nimen :D On nimittäin ollu aika laiskiaismainen olo tässä viime päivinä, sen takia en oo saanu aikaseks ees kuvia siitä mekosta tänne tai mitään muutakaan.

Perjantaina sen sijaan et oisin jääny kiltisti kirjottaa blogia, päätin kello yheksän illalla lähteä baariin. Nopeesti suihkun ja meikin kautta kaverille, päädyttiin Kannuun (...) kahentoista aikaan ja Ninska lähestulkoon kanto mut ulos kolme tuntia myöhemmin. Lauantain vietin sitten sängynpohjalla tyhmyydestä kärsien, sama olo jatku vielä sunnuntainakin... kivaa. Rehellisesti sanoen en tajuu miten olin niin huonossa kunnossa - viimeks ku tarkistin niin en ollu sammumispisteessä kuuden annoksen jälkeen. Ehkä ihan hyvä että mun toleranssi on laskenu, muistakaa lapset että alkoholilla leikkiminen on vaarallista ;) Enihuuuuu, oli varsin hauska ilta taas kerran ja totesin että spontaanit baarireissut menee aina paljon kivemmin ku ne mitä suunnitellaan viikkotolkulla. Suunnitteilla siis lisää spontaaniutta :D



Synttäritki lähestyy hurjaa vauhtia (enää 15pv teininä... apua) ja synttäribileetki pitäis visssiin suunnitella jossain vaiheessa. Nyt oon jo edistyny siihen pisteeseen, että vieraat on kutsuttu meille kotiin, mutta mulla ei oo mitään hajua siitä mitä tehdään! Lähteäkkö baariin vaiko ei? Toisaalta olis kivaa, mutta toisaalta osa porukasta aina nihkeilee sen lähtemisen kanssa ja sit porukka jakaantuis ja osalta loppuis bileet kesken kaiken... hankalaa. Kämppä on kuitenkin MUN koko yön eli jatkopaikkaki olis, jee! :D

Arvatkaa mikä muu on hankalaa? Miehet. Ja laihduttaminen. Kumpiki ihan perseestä. Mä vihaan liikuntaa ja rakastan suklaata, ei tuu hyvä eiiii :( Ja kun lähestytään asiaa mun kolmannen lemppariaiheen eli matikan kautta, miesmurheet>suklaa, niin tuloshan on jotain tätä luokkaa: miehet on perseestä+suklaa on hyvää=laihduttaminen ei onnistu, ja siitä kun vähän sievennetään lauseketta niin tulokseksi saadaan EPIC FAIL tai vaihtoehtoisella, myös toimivalla kaavalla MASSIIVINEN VITUTUS. Matikka näköjään vieläki hallussa, tai sit ei :)

Miks aina keitän itelleni hirveen sopan suhdejutuissa, nyt ois hyvä hetki vielä vetäytyä ku ollaan vasta kaivamassa kattilaa esiin... Mut jos se soppa onnistuu niin se vois olla tosi hyvää, onks se tarpeeks pätevä selitys sille mahdolliselle kriisitilanteelle joka tästä seuraa? :D

Hmm.

4 kommenttia:

  1. ahha, ai vitsi rakastan sun tapaa kirjottaa, oot niin hulvaton :)

    puolustan nyt tässä vähän miehiä, ei ne kaikki oikeesti oo pyllystä, suurin osa vaan, valitettavasti ;(
    Laihduttamisesta oon sun kanssa NIIIIIN samaa mieltä xD suklaa on mun lempiRUOKA :D

    VastaaPoista
  2. tässä luen ja syön samalla Yorkie-suklaapatukkaa... eli voisin sanoa ymmärtäväni sua :D

    mä havaitsen mun ruuanlaitossa ja miesten kans sutinoimisessa yhtäläisyyksiä: hämmennän sopan, jos ei onnistu niin saatan myöhemmin hämmentää saman sopan uudestaan yrittäen masteroida sen mitä eniten. joskus onnistuu, joskus ei. koitappa keittää tätä soppaa uudestaan, vaikka pohjaan palaisiksin, sillä uskon sun olevan hyvä kokki (;

    VastaaPoista
  3. Mine: Suurin osa MUN miehistä on sieltä kuuluisasta :( Hyvistä vaihtoehdoista otetaan vinkkejä vastaan. Ja suklaa on kasvis, aamen ja piste!

    Sanna: Joo... Välillä myös lämmitän vanhan sopan uudestaan mikrossa ja lopputuloksena on haalea ja pilaantuneen makunen mössö :D Tätä soppaa ei onneks oo alettu vielä keittää, kattilat ja ainesosat on pöydällä mut vielä puuttuu kuuma liesi, shame.

    VastaaPoista
  4. Soppametafora :D
    Mutta joo kyllä se aina kannattaa mielummin keittää kunnon siskonmakkarakeitot kuin menettää sitä tilaisuutta joka voikin osoittautua elämän parhaaks asiaks. Kyllä kannattaa aina ottaa riskejä näissä asioissa, eikä pelätä epäonnistumista :)

    VastaaPoista