Sinne meni

Tulihan se sieltä. Syksy nimittäin.

Lueskelin viime vuoden merkintöjä näiltä about samoilta ajoilta ja kaikesta päätellen olin aika innoissani syksyn alkamisesta - miksi, sitä en kyllä tiedä. Ehkä siks, että mulla oli vihdoin työpaikka jossa viihdyin, suuria suunnitelmia talven varalle ja olin ehtinyt kesällä lomailla ihan tarpeeks ja vielä vähän päälle.

Tänä vuonna olin töissä koko ajan, paikassa jossa aika tuntui välillä seisahtaneen paikalleen, en ehtinyt viikonloppuja lukuunottamatta pitää yhtään lomaa eikä mulla taaskaan ole mitään käsitystä siitä, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Aika masentavaa. Vielä masentavampaa oli, kun pari viikkoa sitten huomasin ettei kymmeneltä illalla enää paista aurinko, en oo valvonut tukahduttavan kuumuuden takia moneen viikkoon ja kaiken kurjuuden huipensi viikonloppuna sateen jälkeen jalkakäytävältä löytyneet kellastuneet koivunlehdet. Ihan paska juttu.

Muihin aiheisiin sitten, huijasin vähän kun sanoin etten ehtinyt pitää yhtään lomaa. Olihan mulla viime viikko vapaata, kun edellinen duuni loppui syyskuun alussa ja uusi alkoi vasta eilen! Otin lomasta kaiken irti, kävin kirjottelemassa työsopimuksia, lounastin mamman kanssa joka päivä, kävin silmälääkärissä koska olin aika varma että oon tulossa sokeaksi (en kuulemma ole, lekurin mukaan mun silmät on priimakunnossa, mutta taidan tarvita muita valkotakkisia koska nyt oon varma että mulla on aivokasvain...), treffailin kavereita ja torstaina kuskasin pikkusiskon ja isukin lentokentälle eli sain kämpän omaan käyttöön kokonaiseksi kymmeneksi päiväksi, jee!

Oon myös huomannu että Islannissa hankitut neuletraumat on viimein vähän parantuneet ja oon intoa puhkuen shoppaillut lankoja ja puikkoja. Kohta on valmiina syksyn eka hattu ja huovutetut tossut islantilaisesta villasta, molemmat kyllä jatkaa matkaansa mun käsistä poissss eli tässä siis hyvää syy ostaa lisää lankoja että saan itselleni samanlaiset. Vähän oon kuolaillu myös palmikoidun neulehameen perään, mutta se saattaa olla vähän liian suuri pala haukattavaksi näin heti alkuun. Harmi.

Ettei ihan pelkäksi iloksi olisi mennyt, niin äärimmäisen surullisiakin tapahtumia mahtui joukkoon kun kävin perjantaina vanhan luokkakaverin hautajaisissa. Ei paljoa kamalampaa perjantai-iltapäivää voi kuvitella - vaikka toki itsekin olin surullinen ja hämmentynyt tän pojan kuolemasta niin vielä kamalampaa oli katsoa perheen (varsinkin äidin) tuskaa. Eipä se nyt muutenkaan järin pirteä tilaisuus ollut, mun kohdalla peli oli menetetty siinä vaiheessa kun ekat kukat vietiin arkulle ja kun pappikin vähän kyynelehti niin päivä oli mun osalta pilalla lopullisesti. Toivottavasti tapaan entisiä luokkakavereita vähän iloisemmissa merkeissä ens kerralla...

Perjantaina illalla päätin kuitenkin vähän ottaa itseäni niskasta kiinni ja päädyin eka ABC:lle E:n kanssa, sain aikaan pari hämmästynyttä äännähdystä kun kerroin että a.) tiedän mikä on torrentti ja b.) osaan muokata blogin ulkoasua HTML-koodilla, vaikkakin vain vähän. Muutama muukin muka-jännä asia selvisi musta tälle pojalle, oli kuulemma kiva VIHDOINKI tietää millanen oikeesti oon kun ollaan kohta seitsemän vuotta vähän tiiviimmin oltu yhteydessä :D Siitä jatkoin vielä kuskin hommiin ja meille kotiin jatkoille kylmän viinipullon ja YouTube -videoiden voimalla. Lauantaina heräsinkin sitten "aamulla" yhden aikaan ja mun koko loman ajan vaalima normaalirytmi heitti häränpyllyä. Väliäkös tuolla.

Nyt on kuitenkin uus duuni, uudet kujeet ja so far so good! Aika nuorekas olo mulla täällä kun kaikki kollegat on sen ikäsiä, että vois olla mun äitejä :) Kivaa vaihtelua kun saa kerrankin luvan kanssa tuntea itsensä töissä vähän lapselliseksi! Tää ja ens viikko on töitä, sitten pääsen vähän vielä lomailemaan (Nizza, Monaco, Sephora ja se äitin linkittämä jätskipuoti here we come)! Jos jollain on must see -vinkkejä syksyisellä Ranskan Rivieralla niin otan mielelläni niitä vastaan :)

Vosin luvata, että kirjoittelen teille taas pikaisesti, mutta menneen kesän ja kevään pitämättä jääneitä lupauksia muistellessani sanotaan vaikka näin: nähdään viimeistään jouluna!

P.S. Tänään rakastuin Eevaan, jota olen aiemmin posket punoitellen ihastellut paperisen Trendin sivuilla ja Voisilmäpelissä. Tänään mun suurimpiin saavutuksiin kuului siis koko em. blogin lukeminen ja "vitsi me tultais varmaan hyvin toimeen tän kanssa, aah" -huokailu. Toinen uusi suosikkiblogi on Salamatkustaja, koen suurta sielunsisaruutta (huomaattehan, miten musta on bloggailutauon aikana kuoriutunut myös tahaton runoilija?) tämän Islannissa asustavan ja suustaan sutjakkaan blogittaren kanssa. Kannattaa tutustua.