13.8.2011

Reipastumaan päin

Heippa.

Tällä kertaa menikin kuukauden sijasta uuten päivitykseen vaan vajaa kaks viikkoa, jes! Paljon on taas ehtinyt tapahtua, niistä kamalimpana katastrofina ja elämäni hetkeksi sirpaleiksi laittaneena insidenttinä mainittakoon hiusten värjäytyminen vihreäksi... Jep. Edellisen postauksen kirjoitettuani nimittäin päätin viitata patalapulla ammattilaisten vinkeille ja ostin tummanvihreän suoravärin ja sekoittelin siitä shampoon kanssa "vihershampoon" joka saattoi vaikuttaa ehkä hitusen liian kauan :D No, live and learn. Viiden päivän tehokkaiden tuplapesujen jälkeen vihreetä on enää häivähdys jäljellä vaaleimmissa kohdissa hiusta, onneks!

Työ- ja loma-asiatkin on nyt selvillä - elämäni muuttanut kesätyö (ehehee) sai nyt jäädä vaikka vakkaripaikkaa tarjottiinkin, sen sijaan meen nyt ainakin alustavan suunnitelman mukaisesti helmikuuhun asti toiseen puhelinvaihteeseen töihin. Kattoo nyt jos keksis jotain jännempää :) Niin ja lomallekin pääsen, jeeeeeee! Ensin vietän viikon kotiloman syyskuun alussa, jos oikein reipastun niin pyörähdän Tukholmassa tai Tallinnassa, sitten teen kaks viikkoa töitä ja sen jälkeen alkaa mun hartaasti odottama neitsytmatka Ranskaan! Mennään mamman kanssa Nizzailemaan, mutta mä halusin käydä lisäks ainakin Monacossa ja Grassessa (koska Parfyymi) tai Ventimigliassa. Tästä voisin kertoilla lisää sit myöhemmin, matkakuume on kyllä nyt jo sen verran korkeella että pysyn tuskin housuissani... helpottaa kyllä ajatella tää siihen jäljellä oleva aika pätkissä - ensin kolme viikkoa töissä, sit viikko lomaa, sit taas pari viikkoa töitä ja sitten onkin jo matkan aika. Ei paha.

Sen lisäks että pistin elämän risaseks ja värjäydyin kuusipuuks, palasin viime lauantaina lapsuusvuosiin ja tehtiin siskojen, tädin ja serkun kanssa Lintsireissu! Viimeks kun kävin siellä oli ikää mittarissa kuustoist vee ja hattaran sijaan eväänä meillä Tiinan kanssa oli Viru Valgeeta greippimehuun(?) sekotettuna. Good times. Anyway, lauantaisen reissun jälkeen tuli vähän katumus että ylipäätänsä ostin sen sikahintasen rannekkeen koska ilmeisesti neljä vuotta lisää ikää on tehny tehtävänsä ja yksi Anne oli aika huonovointinen entisten lempparilaitteiden jälkeen. Kiepistä pois hoippuessa joku jopa totesi, että "kato äiti, noi tädit näyttää siltä et ne oksentaa kohta!". Tädit. TÄDIT?!


Eipä täti oksentanut, mutta lähellä oli. Hattara vähän autto, vaikkei sekään ollut niin hyvää mitä muistin :( Megapussillinen metrilakua kyllä vei taas vähän lähemmäks sitä pistettä, mut hei METRILAKUU! Sitä pitää syödä niin paljon että napa rutsuu!

Sunnuntaina (ja itseasiassa kyllä perjantainakin, käytiin syömässä nepalilaista) näin Julleroa ja Lauraa! Ja niiden vanhempia. Whatever. Julia on ihan superviisas, se osaa sanoa jo vaikka mitä ja matkii vaikeimmatkin sanat tosta noin vaan! Laurastakin on tullu iso tyttö, puol vuotta tömähtää ihan just täyteen ja murunen haluis jo kovaa vauhtia opetella istumaan :) Tää sekalainen seurakunta on muuttamassa uuteen ihanaan kämppään ja tupaantuliaiset/Julskan2v -bileet osuu harmittavasti just samalle päivälle ku lennähdetään Nizzaan, mutta mä ajattelin käydä tsekkaamassa hoodit tolla ekalla lomaviikolla ja Julian kanssa sit biletetään syndet vähän myöhemmin.




Mut mä lähen tästä nyt myöhäiskriiseilemään huomisen ehkä-baarikeikka -asua. Voiko löysän collegekankaisen tunikan laittaa ballerinojen kanssa Tavastialle ja lekkiä, että on ihan tosi trendikäs vaikka oikeesti haluu vaan mukavan vaatteen joka piilottaa aamuyöstä esiin tuleva siideripöhötyksen? Ja kysymys numero kaksi, onko oikein näyttää "juuri heränneeltä" vaikka lookin saavuttamiseen menisi tunteja ja taas tunteja kovaa työtä? Hmm. Ehkä nukkumatti auttaa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti