Kärsimys kauneuden eteen? So not worth it...

Tänään tein mun tähänastisen elämän jännimmän ostoksen. Se on pieni, sievä ja vaaleanpunainen, pitää surisevaa ääntä kun sen laittaa päälle ja saa naisen voihkimaan... TUSKASTA!

Saanko esitellä,

...Braunin Silk Èpil Eversoft. Naisen pahin vihollinen ja samalla yks parhaista ystävistä, pirskutti.

Olin (tai no, oon edelleen) niiiiiin täynnä sheivaamista että päätin vähän panostaa karvanpoiston iloihin ja koska vahaliuskat ei oo mun kavereita, päädyin tähän. Luin kyllä kokemuksia joissa sanottiin, että epilointi sattuu pirusti, mutta mulle niin ominaiseen tyyliin ignoorasin tän ja päätin että muahan ei pienet pyörivät pinsetit hetkauta. Väärin. Ne hetkautti mulle kyyneleen silmäkulmaan kun päästin laitteen ekaa kertaa kosketuksiin mun rakkaiden pienten ja viattomien säärikarvojen kanssa.

No, koska oon vähän tyhmä ja sitä vähääkin enemmän yllytyshullu niin tietysti vein homman loppuun asti ja nyt on sääret ilosen punaläikikkäät :D Jes. Onneks huomenna ei oo mitään tärkeetä, esimerkiks isoa työhaastattelua heti aamusta...

Sain tosiaan työhaastattelun sieltä kivasta paikasta mihin haluisin ihan palavasti duuniin, että voi jännittääääääää! Nyt vaan kaikki ruumiinosat pystyyn ja tsemppiä mulle, jos saisin ton duunin niin mulla olis ens keväänä isoja muutoksia edessä :) Jauu!

Jussi ja pari muuta

Heipähei taas kerran, viikko hurahtanu jälleen kerran järjetöntä vauhtia ohi ja mulla jostain syytä on ollu jopa tekemistä eli en oo ehtiny keskittyy mihinkään mukamas :D

Kävin tosiaan sillon viime viikon tiistaina kampaajalla ja edelleenkin vähän vihaan näitä hiuksia :/ En yhtä paljon ku aikasemmin, mutta vähän silti... Nyt varmaan pystyn jo julkasemaan kuvankin ilman itkun tuherrusta :D Naamaa ei paljoa näy, mutta hiusten malli kyllä ja se saa nyt luvan olla pääosassa tässä kuvassa!

No okei, ei se tässäkään kauheen hyvin näy, mutta pituudesta saa jotain käsitystä! En oo vielä oikeen kerenny ottamaan mitään kauheen edustavaa ja "virallista" kuvaa uudesta letistä joten näillä mennään. On niistä kyllä yks videokin mutta ihan yleisen hyvän maun takia saatan jättää sen mun arkiston kätköihin :D Multa pitäis kieltää kamerat baari-iltoina...

Juhannus meni ihan mukavasti syödessä ja limua juodessa, lähin lauantaina aamulla Lappeenrantaan autolla joten perjantaina oli pakko pitää limulinjaa. Kävin siis tädillä syömässä superrrrrrhyvää ruokaa ja join yhen mansikkamargaritan, oi nam<3 Sit lähinki villeille jatkoille mun RUK-parin luo, sinne tuli pari muutakin kaveria ja Tiina. Opeteltiin binäärilaskentaa (villi juhannus selvästi) ja puhuttiin kurssijuhlasta joka on siis LAUANTAINA! Illemmalla käytiin vielä Tillin kanssa kahvilla ABC:llä ja heitin sitten rakkaan vaimoni Lintuvaaraan juhannusjuhliin parille sivistyneelle drinkille, itse en ollu paikalla mutta kuvista päätellen pari sivistynyttä vaihtu johonki ihan muuhun ;)

Lauantaina heräsin ihan täydellisen epäinhimilliseen aikaan seiskalta ja lähettiin pikkusiskon kanssa ajamaan mun kummitädin luo Lappeenranta cityyyyyyyn. Oli ihan kiva ajomatka, hyvä sää ja liikennettä ei lähes ollenkaan, ainoo mikä vähän häiritsi oli valvontakamerat kouvolan ja Lappeenrannan välillä, niitä on ihan _helvetisti_ ja rajotukset vaihtelee koko ajan 60-100 väliä, piti olla tosi tarkkana. Onneks ei tullu sakkoja ja päästiin perille ehjinä moikkaamaan Jullero-Pullero-Joolz-Jules-Julkapulskaa a.k.a Juliaa eli mun täydellisen kaunista serkkutyttöä:

Iiiiik<3 Miten joku voikaan olla noin SÖPÖ? En tiiä, mullekin saa toki kertoa sen salaisuuden... Jools on oppinu vähän ilmasemaan mielipiteitään jos harmittaa, parka jäi ilman jätskiä eikä ollu yhtään kivaa kenelläkään sen jälkeen! :D

Takastulomatkalla meinasin nukahtaa rattiin ku matkaseura simahti, aika karua havahtua siinä about viiskyt kilsaa Lappeenrannasta kotiinpäin ettei muista mitään siitä ajomatkan alkupätkästä, hui. Taas päästiin kuitenki kotiin ja nukkumaan, mulla meni siis koko juhannus yhellä mansikkamargaritalla!

Eilen käytiin "juhlimassa" Tiinan läksiäisiä (se horo jättää mut yksin ja lähti tänän aamulla Tanskaan :((( ei se mitään beibi, rakastan sua silti) sushilla ja kahvilla.

Tän jälkeen juostiin vielä ympäri pääkaupunkiseutua kokeilemassa kaikkia mahollisia mekkoja mulle sinne kurssijuhlaan, kaikki oli liian pieniä (tää niiiiiin motivoi mua mun kesäkuntoprojektin suhteen) ja multa meinas toivo loppua. Onneks kuitenki tänään sit äiti oli ihana ja osti mulle iltapuvun, en jaksa nyt kuvata sitä ku vähän laiskottaa mutta lupaan laittaa miljoona kuvaa sit sieltä itse tapahtumasta!

Eilen illalla sit lähin vielä kaverille kuskiks Aleen, se halus hukuttaa murheita ja onnistuki siinä oikein hyvin, niin hyvin että jouduin lähestulkoon kantamaan tän 85-kilosen mua 20cm pidemmän jätkän kotiovelle asti :D Hienoa. (Millanen olo muuten, tykkäskö äiti ku soitit ovikelloa? ;))

Tein myöskin tärkeetä empiiristä tutkimusta: mulla ei ollu meikkiä oikeestaan yhtään ja päällä aika karseet vaatteet ja mitä kävikään: sain enemmän miespuolista seuraa ku varmaan koko alkuvuonna yhteensä. Ihmettelin tätä mamitsulle ja se väitti että oon liian pelottavan ja jäisen näkönen ihan tällättynä ja hienosti meikattuna. Mitä hittoa. Kaikki nää vuodet oon panostanu ja sit mulle selvii ettei kannata, yhyy.

Loppuun vosin vielä vähän itkeä sitä että oon mun tyttöpuolisesta kaveriporukasta ainoo sinkku tällä hetkellä, enkä edes yhtään liiottele, jokaisella mun kaverilla on poikaystävä. Tiinakin alotti seurustelemaan, saa onnitella :D<3 Miks tuntuu että sinkkuus on jees niin kauan kun on sinkkukavereita, sen jälkeen se on sieltä ja syvältä?

EPISTÄ.

Maalaismaisemaa

Käytiin tänään hakemassa pikkusisko mummilta, lähin mukaan vähän alakulosissa fiilareissa aamuisen kampaajareissun jälkeen. Letistä ei oo kunnollista kuvaa, mutta se on LYHYT. Paljon lyhyempi mitä halusin. Oli varmaan joku häikkä kommunikaatiossa, no onneks hiukset kasvaa aina takasin mutta siihen asti joudun kyllä kärsimään aika hirveessä kampauksessa :D Laitan huomenna kuvaa tai jotain, nyt ei vielä pysty...

Se on Paavo! Ihana piiiiiäni hömppä jonka lempiharrastuksiin kuuluu syöminen, nukkuminen, syöminen, syöminen, syöminen...

Oli pakko vähän fiilistellä tota maisemaa, en viime kesänä mun mielestä käyny mummilla kertaakaan eli toi kesän landeilu meni multa kokonaan ohi. Mutta NYT! Lauantaina lähen harrastamaan samaa vähän lisää ja käyn Lappeenrannassa :)

Tässä on Kara, 12-vuotias saksanpaimenkoira<3 Ihan mielettömän symppis tapaus, huomaa kyllä että ennen niin reipasta koirulia alkaa painaa vanhuus :(

Asiasta ensimmäiseen, voi helvetti että pännii noi hiukset! Viimeks mulla on ollu tälläset kasilla ja ihan totta, näytän ihan kasiluokkalaiselta taas enkä tykkää tästä yhtään. En muista millon viimeks oikeesti olisin ollu epätyytyväinen kampaajan tekosiin, tästä ei kyllä voi syyttää ku ihan omaa napaa vaan. Olis pitäny selittää paremmin tai jotain. Muuten oli kyllä tosi asiallista ja upeeeeeeeeeeeta palvelua, suosittelen! Kampaajana mulla oli advanced stylist Sanni, ja Tiina kehu omaa kampaajaansa myös, vissiin Linda. Nää kaks siis ainakin testattu täällä! Tykättiin molemmat, olkoonkin että mä näytän kananmunalta :D Mut niinku sanottua, omapahan oli vikani etten avannu suuta tarpeeks ajoissa. Tyhmää.

Nyt voisin kyllä lopettaa tän hiusangstin ja mennä nukkumaan, huomenna on kiireinen päivä! Illalla mennään ainakin Tiinan, Nannan ja yhen vanhan vaihtarin Marian kanssa Huumaan, en tiiä onks jotain muita tulossa (toivottavasti!?), mutta hauskaa pidetään silti! :)

Parempi myöhään kun ei milloinkaan!

Joo, tajusin tosiaan tossa reilu viikko takaperin miten loistavia biisejä futiksen MM-kisoja varten on tehty. Laahaan näiden oivallusten kanssa vähän jälkijunassa, siitäkin huolimatta linkkaan parhaimmat nyt tähän!

Yllättäen ykkössuosikki on Shakiran Wakawakaeeehhheeehheee eli Waka Waka (This Time For Africa):



Toinen suosikki on Pepsi-mainoksen musa eli Akonin Oh Africa:



Noi taustaan maalatut ihmiset on niiiiin parhautta! Ekaks en huomannu ollenkaan ja sain melkein halvauksen kun tajusin että seinät liikkuu :D

Samaan syssyyn (MIKSI oi MIKSI toi sanonta on tarttunut muhun? Mikä syssy edes on?) voisin esitellä muutaman muunkin tän hetkistä suosikkibiisiä. Välillä tuntuu että musamaku menee vaan teinimpään suuntaan mitä vanhemmaks tuun :(

Stromaen Alors On Danse on soitettu puhki autossa, harmi ett mun bassot on paskat isolla peellä enkä voi fiilailla tätä KUNNOLLA!



Mä vannoin kautta kiven ja kannon, etten koskaan kuuntelis tätä biisiä tarkotuksella. Toisin kävi, Spotify huutaa hallelujaa kun popitan tätä päivästä toiseen. Ladies and gentlemen, Kymppilinjan ja Mariskan Minä.



Vikana sit aitoo ysäripoppii ja ihana hyväfiilis-biisi joka sopii aurinkoisiin kesäpäiviin ku päärynäsidukka Annen ja Tiinan kouraan! Hanson - MMMBop:



Tällästä tänään! Huomenna meen ekaa kertaa melkein kahteen vuoteen kampaajalle, mua vähän pelottaa mitä ne sanoo kun oon vähän rääkänny mun hiuksia, blondannu kahteen kertaan, repiny omin pikku kätösin pidennyksiä irti ja vaikka mitä muuta. Olin ihan varma et nyt haluun kasvattaa pitkän letin, mutta ihastuin aika täysillä pariin sellaseen sleekimpään ja kuitenkin tosi rennon näköseen kampaukseen, eli lähen varmaan johonkin tälläselle linjalle:

Pituus vois olla jotain näiden välimaastosta, en kyllä tiiä miten tollasista saa mitään kampausta aikaseks sitä RUKia ajatellen mut mietitään sitä sitte :D Ihan noin lyhyt malli mulle ei varmaan sovi mikä Parisilla on, koska naama on hiiiiieman levähtäny siitä edellisestä kerrasta ku mulla oli tollanen lyhyt polkka. Kyselen siltä kampaajalta sitten, kasvaahan ne hiukset aina takas ja thank god pidennykset on keksitty... :) Siispä huomisiin, laitan sit heti tuoreeltaan kuvia tänne et millaset tuli!

Niin ja hei, mitä mieltä TE ootte?! :)


Kuvat täältä ja täältä.

Finally

Viikonloppuna häitä kattoessa iski aika kovaa jäätävä yksinäisyyden fiilis: miks joku onnekas pääsee naimisiin ja vielä elämänsä miehen kanssa kun mä masistelen sinkkuna jo pitkälle toista vuotta? Miksei MULLA oo omaa hanipuppelia jota voin halailla ja pussailla aina kun maailma potkii päähän?

Näissä mietteissä vilahti päässä nopeesti ajatus joka sit lopulta sai mut tajuumaan tärkeen asian: tällä hetkellä en oo ihastunut kehenkään, ja painotan sanaa kehenkään. Pieni hämmennys valtas mielen kun tajusin, että en oo nähny A:ta kahteen viikkoon tai puhunut sen kanssa melkein yhtä pitkään aikaan. Vielä vähemmän miettinyt sitä. Eikä mua harmita tai ahista se ollenkaan! Koko miehen ajattelu aiheuttaa mussa vaan ja ainoastaan neutraaleja tunteita, AIVAN TÄYDELLISTÄ, ihanaa, ah!<3

Tiiän, että oon moneen otteeseen täällä bloginkin puolella sanonut jo, että oon päässy yli A:sta. Siinä on kuitenki ehkä ollu pientä itsepetosta mukana, nyt voin kuitenkin sanoa jo ihan rehellisesti että ajattelen A:ta enää vaan kaverina. Kuin siistii tajuta tällänen juttu?! :D Ihan uskomattoman vapautunu olo, en muista ollenkaan millon olis viimeks ollu sellanen hetki mun elämässä kun en olis ollut kurjana jonkun saavuttamattoman ihastuksen takia tai ihan umpirakastunu taas yhteen säätöön. Menee varmaan johonkin yläasteelle ne fiilarit, aika jännää.

Nyt on kuitenkin kesä ja ihan täydellisen otollinen aika uudelle ihastukselle jos vaan maltan luopua tästä olosta :) Nyt ei stressaa mikään ihmissuhdeasia ja se poistaa kyllä aika ison stressitekijän mun elämästä. Ehkä sittenkin jatkan tätä vähän aikaa... ;)

Tää kuva sai mut entistä paremmalle tuulelle, nauroin niin kovaa että pissin melkein housuun! :D

Sadepäivän "piristys"

Viimeaikoina oon kattonu ihan ÄLYTTÖMÄSTI leffoja, on tää työttömän elämä hankalaa kun aikaa löytyy vaikka muille jakaa... Päätin sit esitellä teille parhaimmiston ja kaikkia seuraavia suosittelen lämpimästi!

Remember Me sijoittuu 2000-luvun alun New Yorkiin ja se kertoo parikymppisestä Tylerista joka muutamien mutkien kautta rakastuu opiskelukaveriinsa Allyyn. Tyleria ja Allya yhdistää molempien menneisyydessä tapahtuneet tragediat: Ally menetti äitinsä pikkutyttönä ja Tylerin isoveli teki itsemurhan 22-vuotispäivänään.

Enempää juonesta en paljasta, mutta kerrankin oli kyllä sellanen elokuva jonka loppu yllätti ihan täysin ja aiheutti ihan hillittömän pitkän itkukohtauksen. Kannattaa katsoa yksin ja ison nenäliinapaketin kanssa :) Kuva täältä.

Dear John (Haikein terveisin) perustuu Nicholas Sparksin samaa nimeä kantavaan kirjaan ja sijoittuu sekin 2000-luvun alkupuolelle. Elokuva kertoo Johnin ja Savannahin rakkaustarinan: John on sotilas ja tapaa lomalla kotikaupungissaan kevätlomaa viettävän Savannahin. Pari rakastuu toisiinsa palavasti ja vannoo pysyvänsä yhdessä Johnin palveluksen päättymiseen asti. He kirjoittavat toisilleen pitkiä kirjeitä ja rakkaus kestää välimatkan, mutta miten käy kun Johnin palvelusta pidennetään?

Tää on toinen elokuva jonka kanssa nenäliinat oli mulle hyvä kaveri, välillä tuntu että piilarit olis liuennu silmiin :D Kuva täältä.

The Greatest on tarina perheestä joka yrittää selvitä vanhimman poikansa kuolemasta. Bennet kuolee auto-onnettomuudessa, jossa myös hänen tuore tyttöystävänsä Rose oli osallisena. Bennetin vanhempien ja pikkuveljen yrittäessä selvitä surustaan Rose astuu mukaan kuvioihin suuren uutisen kanssa - hän on raskaana ja odottaa Bennetin lasta. Perheen isä Allen ottaa Rosen avosylin vastaan, äiti Grace ei ole yhtä innoissaan tulokkaasta...

Jälleen kerran niin hiton surullinen leffa, että itkin silmät päästäni. Ihan kivaa olla näin hemmetin tunteellinen. En tiedä miten tää tulee Suomeen vai tuleeko vaan vuokralle, jos saatte jostain käsiinne niin katsokaa ehdottomasti! Rosea näyttelee ihan älyttömän söpö Carey Mulligan joka oli tänä vuonna myös Oscar-ehdokas roolistaan elokuvassa An Education. Mä niiiiiiiin haluisin, että mullekin sopis tollanen letti!

Careyn kuva täältä ja elokuvajuliste täältä.

Tässä oli vähän tälläsiä vakavampia leffoja, myöhemmin on tulossa postaus oikeesti pirteemmistä elokuvista joihin oon (yllättävää kyllä) jääny vähän koukkuun!

Grattis!

Oon viettäny koko päivän häähumussa, mut kutsuttiin tohon kilometrin päähän mun tädin luo hääkatsomoon, syötiin hyvää ruokaa ja katottiin koko häät alusta viimesille minuuteille asti. Katkerana sinkkunaisena tietysti melkein väänsin itkua kun Vickan ja Daniel näytti niin ällöttävän onnellisilta, mutta eiköhän munkin vuoro joskus vielä tule. Ja sulhasena tietysti Carl Philip josta joudun vissiin vähän kilpailemaan, mut mä kyllä NIIN vien sen! Sori Nanna :)

Ihan missä tahansa suurissa hienoissa tapahtumissa parasta antia on tietysti pukujen arvostelu. Tällä kertaa voiton vei kyllä ihan ansaitusti ensinnäkin itse juhlakalu eli Victoria upeessa, modernissa ja yksinkertaisessa hääpuvussaan. Tähän tyyliin haluisin itsekin sitten joskus pukeutua omissa häissä!

Toinen upea puku mun makuun oli Tanskan prinsessa Marylla, josta nyt en tähän hätään löytäny isompaa ja parempaa kuvaa :(

Onnistuneet puvut oli myö Maddella ja Silvialla, suostuiskohan prinsessa lainaamaan sen pukua sinne RUK-partyihin? Ehkä jos pyydän tosi kauniisti...

Asiasta kolmanteen, olin muuten vähän pettyny ku Andrea Casiraghi ei ilmestyny paikalle :( Sehän on mun sulhasehdokas numero kaks ja oisin halunnu tehä vähän live-vertailua sen ja Carl Philipin välillä.

Nyt lähen kuitenki vielä fiilistelemään häitä, kymmeneltä alkaa taas lähetys ja pakko vähän tehä muita hommia ennen sitä ettei mee koko päivä ihan pipariks :)

Going (coco)nuts about rhubarb!

Alkuun heti rhubarb=raparperi, jos joku ei oo perehtyny näinkin turhiin sanoihin :D

Mun väsymys ja laiskuus meni ohi kaupassa käynnin aikana ja päätinkin sitten ilahduttaa isipappaa wanhalla ja hyväksi todetulla raparperipaistoksen ohjeella, joka oli kadoksissa vuosia ja taas vuosia ennenku se aamulla hyppäs mun syliin. Sen pidemmittä puheitta, jaan tän ohjeen teiänki kanssa ja rukoilen että kokeilette tätä, on nimittäin HYVÄÄ! :D Ohje alunperin jostain sanomalehdestä, heittäisin että Hesari ja vuodelta about '96-'98.

RAPARPERIPAISTOS

Pohjalle:

1l raparperin paloja (n. 1cm paksuisia)
1,5dl sokeria
2tl perunajauhoja

Taikina:

2 kananmunaa
1dl sokeria
1dl voisulaa
1tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
1dl kookoshiutaleita
1,5dl vehnäjauhoja

Levitä raparperi voidellun vuoan pohjalle. Ripottele sokeri-perunajauhoseos raparperin päälle. Hauduta raparperia 175 asteisessa uunissa n. 15min, kunnes saat taikinan valmiiksi.

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää joukkoon voisula ja loput kuivat aineet keskenään sekoitettuna. Levitä taikina uunissa pehmenneiden raparperin palojen päälle ja jatka paistamista puolisen tuntia.

Lisukkeena voi tarjoilla vaniljakastiketta, -jäätelöä tai kermavaahtoa. Ohjeesta saa 10-12 annosta.

Petollisen kevyen tuntusta, tätä uppois enemmän ku napa vetää :D Suosittelen ihan ehdottomasti, tää oli yks mun lapsuuden lempiherkuista! Parasta samana päivänä kun on leivottu, pari tuntia vetäytyneenä ja vielä vähän haaleana. Mieluiten vaniljakastikkeen kanssa, mutta meillä ei ollut joten uhrauduin syömään ilman... Syksyllä tätä vois tehdä puolukoista!

Jäätymys Maximus

Heippa!

Tää viikko on taas menny ihan hujauksessa ohi, toisaalta hyvä et aika kuluu koska mulla on edelleen tylsää (:D), toisaalta vähän kauhistuttaa ku RUK-bileet lähenee ja meitsi täällä saamattomana vaan kirjottelee blogia. No, mitä me pienistä kun ei pienetkään meistä! Terveisiä vaan sille yläasteen punatukkaselle liikkamaikalle jonka mä vieläki elävästi muistan viljelemässä tota sanontaa. "Siellä sataa vettä vaakasuoraan, onko pakko luistella?" tai "mulla on nilkka murtunu, täytyykö silti pelata tennistä?" ja vastaus oli ihan takuulla "Mitä me pienistä kun ei pienetkään meistä!" vaihtoehtosesti myös "Tytöt heeeeeeeei, eihän meitä sokerista oo tehty! Ylös, ulos ja kentälle!" Traumoja...

Se niistä mukavista muisteloista, keskiviikkona oli jälleen kerran aika kääntää askel kohti Helsinkiä Tiinan kanssa, päivällä käytiin shoppailemassa, syömässä ja turisteilemassa.

Så där, vähän kulttuuria ja henkevyyttä tähänki päivään! Kävästiin pikasesti Tuomikirkossa sytyttämässä kynttilät, satuttiin nimittäin olemaan huudeilla ja kynttilät on ainoo kiva asia kirkoissa, toivoopi pakana-pyromaani. Kuulun siis vielä kirkkoon, mutta puhtaasti käytännöllisistä ja vähän itsekkäistä syistä; haluun joskus kirkkohäät ja haluun myöskin että mun tulevat mahdolliset lapset kastetaan kristinuskoon ja ne saa myöhemmin päättää sitten että uskooko vai ei. Mulle oli itelle rippikouluun asti vähän hakusessa noi jutut, mutta sit riparin jälkeen musta tuli enemmän tai vähemmän ateisti, hyvinä päivänä taivun ehkä enemmän agnostiseen ateismiin päin. Enivei, haluun että mun kullannuput oppii käyttämään omaa päätään ja löytää hyvän tavan elää, oli se sitten uskossa tai ei.

Mitenköhän mulla tänään lähtee vähän sivuraiteille nää jutut? :D

Keskiviikkona illalla hylkäsin lopullisesti kaiken uskon mikä mulla oli jäljellä ja toikkaroin Tillin kanssa Aleen. Kyllä. Jälleen. Noloa? Jep. Poke ei meinannu päästää mua sisään ja väitti että mun ajokortti ei oo mun, kysy sit vielä et millon oon saanu kortin ja kun kerroin sille niin hänen mielestään oli epäilyttävää ja väärin että mä muistin tarkan päivän. OK.

Kuitenki, siellä kävi tosi hassu juttu ja vaikka se selviski jo seuraavana päivänä niin häiritsi silti :D Istuin siinä yhen pojan kanssa juttelemassa, kun multa tultiin kysymään, että oonko Anne *sukunimi*? Vastasin tietysti, että oon ja tää poika heitti että "sul on ihan VITUN hyvä blogi, ei mulla muuta!" ja lähti pois. Tässä vaiheessa tuli täysjäätyminen ja jumitin aika pahasti pari minuuttia kunnes mun seuralainen kysäs että oonko kondiksessa vai tarviinko valkotakkisia, hehheh... Olin ihan puulla päähän lyöty ennen ku sit selvis et kyseessä on joku mun kavereiden kaveri joka oli tyttöystävänsä kautta päätyny tänne käväsee. Terveisiä vaan, ja kiitos :D

Tänään oli sit vuorossa jäätyminen numero 2, sain nimittäin eilen kutsun työhaastatteluun Eilakaislalle ja olin sekä hyvin väsyny että erittäin jännittyny siellä haastattelussa. Hyvin se kuitenkin meni, ja mulle ehdotettiinkin elokuun alusta alkavaks yhtä hommaa. Nyt vaan peukut pystyyn että asiakasyritys valkkaa mut! :)

Huh. Pääsin vasta äsken kotiin ja ehin jo pestä jääkaapin, kohta lähen käväsee ruokakaupassa ja sit onki loppuilta vapaata :) Vähän himottais lähteä viihteelle, mutta eiköhän tällä viikolla oo juhlittu jo tarpeeks...

HUOM! OBS! ATTENTION!

Noniin, iski siis tajuntaan että RUK:n bileisiin on aikaa tosiaan se reilu kaks viikkoa ja mikäs siinä muuten, mutta mekko puuttuu :D Siksipä kysynkin teiltä: tietääkö joku mistä saan jonkun siedettävän näkösen rievun omaksi/lainaan mielellään alle satasella? Niin kiva juttu ku noi tanssiaiset onki ni mulla ei yksinkertasesti oo rahaa monen sadan mekkoon, sniif :(

I know, I know, taitaa olla liikaa vaadittu tämä homma mutta aina voi yrittää :D Wanhojen puku ei nimittäin enää mahdu mulle joten oon lievästi sanottuna kusessa... Mekon pitää siis olla kokoa 38-40 varmaankin, pliis HUUTAKAA KOVAAAAAA jos tiedätte mistä löydän sellasen!

Smile and wave boys, smile and wave...

1. Tältä näytin muutama vuosi sitten.

 Tää kuva on otettu 2007 keväällä koulun bileissä. Tätä vanhempia kuvia ei kyllä kehtaa näyttää kellekkään, tääkin on niillä rajoilla :D En nimittäin ollu mikään tyylikäs ilmestys lukion alkuaikoina...

2. Toisinaan olen myös hyvin edustava.

Tää taas on otettu talvella Gran Canarialla, heräsin aamulla darrasena ja yritän kai syödä jotain aamupalaa hyvin seksikkäästi ilman meikkiä ja housuja, hiukset paskasina. Nam<3

3. Tästä kuvasta voi päätellä mitä harrastan.

Tuskin tarvii selitellä sen enempää :D Otettu viime kesänä kun käytiin Tillin kanssa Virossa.

4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle.

Aah<3 Tonne haluun vielä joskus takas, Miami Beach ja vuosi 2007 kun lomailtiin koko perheen voimin Jenkeissä muutama viikko :)

5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa.

Se suriseva kysymys on, että mitä oon ottanu ja kuinkahan paljon. Sama lomamatka ku edellisessä kuvassa, eli kesä 2007 Cincinnatissa mun kummitädin luona joka sillon vielä asu siellä :)

6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen.

Oon joskus vuosia sitten ollu SM-tason cheerleader (kuulostaapa hienolta), mutta tosiaan vaan junnutasolla. Pääsin kuitenkin kerran kisaamaan niissä SM:issä ja se oli ihan superhauskaa, tää on siis sieltä ja jengihän oli Golden Spirit Saints!

Tahtoisin myös elää uudestaan lakkiaispäivän vaikka siitä onkin vasta pari viikkoa :)

7. Muun muassa nämä ihmiset ovat huippuja!

Ylimmässä kuvassa Julezzzzzz ja Paula, keskellä Tiina ja alimmassa meiän koira Sara, jolla on elämää suurempi ego ja vähän vinksahtanu pää :D (Hups, tässä kysyttiinki ihmisiä... Sara on kuitenki aikamoinen persoona ni eiköhän se nyt mee tähän kategoriaan ;))

8. Minua ei naurattanut.

Ylemmässä kuvassa ollaan museossa Cincinnatissa, en muista mikä mätti mutta joku oli pielessä ja meitsillä paska päivä... Alempi kuva on vissiin joskus ollukki täällä ja siinähän mä tosiaan kärsin aikamoista krapulaa Tukholmassa :D

9. Tämä on mielestäni kaunis kuva.

Ylemmässä kuvassa ollaan Tiina kanssa rannalla, sekin on vissiin joskus näkyny täällä mutta mä vaan tykkään siitä niin paljon! Toi aurinko tulee kivasti ja koko kuvassa on vaan niin hyvä fiilis. Alempi kuva on otettu meiän entisen talon pihasta, veikkaan että 2008 syksyllä mut saattaa olla aikasemminkin.

10. Lopuksi paras kuva ikinä!

Ei ehkä paras kuva IKINÄ, mutta paras minkä jaksoin ettiä ku alko vähän kyrpimään noiden miljoonan kuvan läpikäyminen :D Tälläset haasteet on musta kivoja kun voi uppoutua pariks tunniks vanhoihin kuviin ja muistella mitä on tullu tehtyä. Löyty muunmuassa aika hyvin piilotettuja pusukuvia entisten poikaystävien (ja Tiinan :DDDDD) kanssa plus vauvakuvia mun nyt jo viisvee serkusta. Siks noissa joissain kuvissa onki vähän huono laatu, ne on otettu vuosiavuosia sit ja TOSI paskoilla kameroilla. Eiköhän niistä silti nää sen tärkeimmän :)

Loma-arkea

Hola chicas! (Heippa vaan pojillekin ;))

Täällä ollaan, hengissä edelleen. Barely. Viimesen viikon oon nimittäin tehny kurjaa kuolemaa jonka aiheuttaa TYLSYYS. En ois uskonu, että tuun sanomaan tällästä mutta lomailu ei sovi mulle. Ei ollenkaan. Varsinkaan, kun pahimmassa tapauksessa tää voi jatkua ens kesään asti :( Toisinsanoen mulla ei siis oo ens vuodeks opiskelupaikkaa ja niistä noin miljoonasta mun hakemasta duunista ei oo kuulunu YHTÄÄN MITÄÄN. Pitää vissiin vaan jatkaa ja lopettaa tää masistelu :D En oo ollu yhtään kesää ilman duunia/jotain muuta aikaavievää tekemistä seiskaluokan jälkeen ja lievästi sanottuna kyrsii tää toimettomuus, laahustan kaupungilla päivät pitkät ja yritän keksiä jotain kehittävää tekemistä. Tällä viikolla mulla on kyllä ollu pari kehittävää päivää, pakko sanoa! Oon ainaki shoppaillu, käyny leffassa ja ottanu pienimuotosen, sivistyneen keskiviikkokännin.

Tiistaina käytiin Tiinan kanssa kattomassa Sinkkuelämää 2. Mun mielestä se oli hyvä, vaikka mediassa se onki lytätty maanrakoon ja kaikki kaveritkaan ei oo siitä tykänny. Perus hyväfiilis-leffa höystettynä sillä tavallisella, elli Carrie+Big -draamalla ja iiiiiihanilla vaatteilla!

Haha :D Asujen parhaimmistoa... Not. Kuva täältä!

Ennen leffaa käytiin Kampissa lounaalla, syötiin intialaisessa buffetissa ja oli ihan hiton hyvää! En oo ihan varma kyllä siitä mitä oikeen söin, mut hyvää oli ja varsinki mangolassi oli namia<3 Kasvisruokaa tais mennä enimmäkseen, oli siellä kanaakin kyllä. Paikan nimi tais olla Maharaja ja lounasbuffet makso 8,70€ tms. eli ei paha ollenkaan! Suosittelen :)

Leffan jälkeen haahuiltiin vielä tovi kaupungilla jaeksyttiin Aleksanterinkadun Vilan Love Boat -tapahtumaan, siellä oli kaikkia kivoja alennuksia erityisesti seilorihenkisistä vaatteista ja ostinki pari kivaa raitapaitaa joista toinen näkyy vielä myöhemmin tässä postauksessa. Pakko sanoa vielä, et aivan täydellisen UPEETA palvelua tuolla Vilassa aina, mut tiistaina ihan erityisesti! Mun myyjä oli niiiiiiiin ilonen ja ihanan pirtee, että jäätiin Tiinan kanssa ihan hämmentävän hyvälle tuulelle :) Vilasta suunnattiin vielä Lasipalatsin terassille karpalolonkeroille ja voivoivoi ku siellä oli kuuma tarjoilijapoika. Aah<3

Keskiviikkona ei tapahtunu päivällä mitään sen merkittävämpää, mutta illalla sain kutsun Alepubiin ja kyllähän mulle aina baari-ilta kelpaa! Pikasuihkun ja laittautumisen jälkeen suuntasin siis yhen vanhan koulukaverin kanssa "parille" Aleen ja ilta päätty neljä tuntia myöhemmin kaheksan siiderin ja varmaan seittämän valkovenäläisen jälkeen. Turha varmaan täsmentää mun kondista siinä vaiheessa, onneks mulla oli reilu kaveri joka tarjos KOKO illan (!!!) ja vielä reilumpi Tilli joka heitti mut himaan nukkumaan<3 Oli hauska ilta, mutta samalla niin perussuomalaista murheiden hukuttamista että vähän nolottaa kyllä... :D

Torstaina kävästiin taas vaihteeks lounaalla Tiinan kanssa, tällä kertaa Sellossa aasialaisessa buffetissa. (Tän kesän jälkeen tuun olemaan entistä läskimpi jos jatkan tätä tahtia :D) Shoppailtiin vähän kauneudenhoitojutskia ja päädyttiin vielä illaks rantsuun vähän lämmittelemään.

Sini-valkoraidallinen on siis se tunika Vilasta, tuunasin sitä vähän kireemmäks helmasta ja oon horoillu pari päivää se päällä ilma leggingsejä tai shortseja :D varmasti joku tukehtuu nyt kahveihinsa siellä, mutta mulla on kivaa se päällä ja sen sai tosi kivasti puettua juhlavammaks mut ei kuitenkaan liian bilemäiseks kun lisäs vaan korkkarit ja kivan huivin. Just sopiva attire siis esimerkiks sinne surullisenkuuluisaan Aleen tai vaikka Herkkuun!

Tänään kävin sit vaan lounastamassa mamitsun kanssa ja muuten oon vaan homehtunu himassa. Plaa. Kaipaan töihin, kaipaan ihan mitä vaan tekemistä ettie tarvis vaan olla ja odottaa että kaverit pääsee duunista ja voi kehitellä jotain. Toisin ku jotkut luulee, niin pakkolomailu EI OLE HAUSKAA :D

Nyt lähen vielä kattomaan leffaa, buona notte a tutti<3 (Tiina, meniks ees vähän oikein? :D)

Lyyra lipassa, elämä edessä

Eilen oli vihdoin THE päivä, eli lakkiaiset! Ihan valehtelematta yks parhaista päivistä mun elämässä, kaikki meni just nappiin, ruoka oli superhyvää, meikki onnistu, mekko oli ihana ja lakkikaan ei näyttäny ainakaan kauheen tyhmältä. Lahjojakin sain kivasti, Muumimukin Siiriltä ja Miksulta, Kalevalan Vanamo -sarjaa korvikset, käädyn ja rannekorun sekä rahaa jotka menee matkakassaan :)

Heräsin aamulla puol seiska ihan intopinkeenä laittautumaan ja sit ajeltiin koululle, Paula otti valmistautumisesta vähän kuvia:

                                                                               P<3

Itse lakkiaistilaisuushan oli järrrrrrrkyttävän tylsä ja pitkäveteinen, plus olin vielä ihan viimenen kaikista ylioppilaista jotka sen todistuksen sai. Pieni paniikki ehti muodostua kun mietin, että joudun kävelemään sinne eteen ja entä jos liukastun tai entä jos korko katkee tai ENTÄ JOS... Lopulta pääsin sinne ihan hyvin, tuntu vaan siltä että jalat ois ihan hiukan tärissy :D Ei yhtään helpottanu se tieto, että koko homma kuvattiin vielä videolle ja yyyy.

No mut, loppu hyvin kaikki hyvin, sain lakin ja todistuksen ja päästiin kotiin järkkäämään juhlia. Tosiaan ruoka oli ihan sairaan hyvää, kanavartaita, sushia (NAM<3), kevätkääryleitä ja fresh spring rollseja sekä voileipäkakut, mun tekemää juustokakkua ja äitin valkkaamat moussekakut - suklaa-mustaherukka ja mango-lime :)

                                          "Voi isi, mä oon nyt sua niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin paljon fiksumpi..."

                           
(Loput kuvat on otettu järkkärillä, onks laadussa jotain huomattavia eroja? Parempi, huonompi? En jaksa alkaa latailee mistään TinyPicin tms. kautta näitä, eli bare with me :D Jos joskus hommaan järkkärin omaan käyttöön niin lupaan panostaa enemmän...)

Vieraita alko tippuu kahen jälkeen ja sit oliki täys tohina päällä kuuteen asti ku alko porukka harvenee. Pari sellasta kaveria joita en oo nähny pitkään aikaan yllätti tulemalla ja oli kyl ihan älyttömän ihanaa nähä niitä pitkästä aikaa! A kävi myös ja mun serkkupoika 5v ihastu siihen ihan kybällä (varmaan joku sukuvika? :D) ja ne leikki yhessä tuolla pihalla. Yritin mennä mukaan mut oli kuulemma jätkien juttuja :( Kysyin vielä Antilta että mikä siinä A:ssa oli niin ihanaa, sillä oli kuulemma koviskengät ja se oli JÄTKÄ :D Jahas.

Siinä sit syötiin kakkua tuntikaupalla, juoruiltiin sukulaisten ja kaverien kanssa ja ihasteltiin mun kauneinta sukulaista, eli häntä:

                                                   Julezzz-pienoinen, meiän antama mekko päällä<3

Skumppaa meni ehkä vähän liikaakin, join yksinään varmaan kaks pulloa ja siltä kyllä tuntukin yhessä vaiheessa, en silti nolannu itteäni ihan täysin... Kai :D

                                                                  Kiva kaksari<3

Ruokaki onneks maistu sen verran, ettei tullu huono olo.

                                                    

Olin jo aikasemmin päättäny, etten haluu mennä valokuvaamoon ottamaan "virallisia" YO-kuvia, eli värväsin mun kummitädin ottamaan musta niiden järkkärillä ulkona kuvia. Paula otti Miksun kameran ja napsi myös muutaman kuvan, tässä yks mun mielestä onnistunu:

Näytän ihan iteltäni ja tästä mun mielestä välittyy niiiiiin se fiilis mikä mulla oli! Ilonen ja rento eikä mikään tiukkapiponen meininki :) Vaikka olihan se lakki aika kireen tuntunen loppuillasta ;)


Loppuun vielä pari kuvaa mun ihanista pikkusiskoista, Suvi puuttuu mut Siiri tuli korvaamaan sitä! Se vois olla mun kolmas pikkusisko, eiks nii? :)

         Paulalta tuli keskellä yötä ihana tekstari - "Oot paras sisko. Aattelin vaan ilmottaa." You too <3

Tässä ois nää kuvat, illalla lähettiin vielä baariin mut siitä ei onneks oo kuvia ainakaan vielä :D Otettiin ennen sitä baarireissuuki vielä tolla Miksun järkkärillä kuvia, mut blondi ku oon ni en osaa laittaa niitä koneelle eli lataan ne tänne joskus myöhemmin jos siellä on jotain julkasukelposta :) Nyt häviin tästä suihkuun ja vielä illaks juoruilemaan Tiinan kanssa koska mulla alko KESÄLOMA eikä huomenna tarvii tehä mitään!