28.4.2011

Laura

Tulin Suomeen perjantaina 15.4. ja heti seuraavana aamuna olikin sit aika pakkautua autoon ja hurauttaa Lappeenrantaan vauvan ristiäisiin :)

Turha varmaan mainitakaan, että olin ihan megahermostunut ja ihan varma, että vauveli vähintäänkin pelkäis mua kuollakseen, joten yöunet jäi vähän lyhyiks... Lisästressiä aiheutti vaatteet, en ollu löytänyt mitään mekkoa joten lähin liikenteeseen mustissa pillifarkuissa ja tulipunasessa juhlatopissa :D Ainakin erotuin joukosta, en sit tiiä oliko hyvä vai huono homma.

Vauva oli supersöpö ja piiiiieni, vaikkakin kyllä selvästi ollut kotona ruoka-aikaan ;) Söpöyden multihuipentuma!


Mun jännitykseen ei auttanut se, että kun vaavi avasi silmänsä ja pääsi ekaa kertaa kummitädin syliin niin häneltä pääsi vertahyytää parkaisu :D Onneks pikainen ruokailu vähän helpotti, mutta mun hermot oli tässä vaiheessa jo riekaleina...


Kastetilaisuuden alkaessa vauvalla oli vissiin vähän liian lämmin ja sen takia paha mieli - pakko kyllä myöntää että mullakin valui hiki selkää pitkin. Päivänsankari kuitenkin rauhoittui kun äiti vähän lohdutti ja päästiin siis aloittamaan pirskeet :) Pappi höpötti kaikki perusjutut ja vauvan nimeksi tuli Laura (tää oli varmaan hirmuinen yllätys otsikoinnin jälkeen :D)! Kukaan meistä ei ollut arvannut nimeä oikein, eli ihan täysi ylläri oli. Toinen nimi mukailee isosiskon aloittamaa linjaa, se on siis pitkä, "vanhahtava" (en keksi tähän muuta sanaa, mutta siis ei mikään moderni nimi ja hyvä niin ;)) ja otettu suvusta.

Lauralle piti sit heti alkaa keksimään lempinimiä kun Juliallakin on monta (Julle, Julska, Joolz, Jules, Jullero, Julde...), mutta kai se on vähän niin että ne tulee sitten ajan myötä :)


Kamalan vauvakuumeen sain kehiteltyä itselleni, nyt pitää vaan löytää sopiva isäehdokas haha :D Oma isukki sai sätkyn kun hullunkiilto silmissä ja Laura sylissä ilmoitin, että sopii alkaa valmistautumaan isoisän rooliin. Ehkä nyt kuitenkin puran sen kaiken kuumeilun vielä muutaman vuoden Juliaan ja Lauraan, kesäkuussa mut on jo yheks illaks bookattu lapsenvahdiksi eli voi olla että sen jälkeen taaas mietin unelmani uusiksi ;)


Mutta eihän sille mitään voi, että noin söpöä vauvaa katsellessa haluu samanlaisen. Eihän? :)

2 kommenttia:

  1. Ihana pikkuvauva, tuossa viimeisessä kuvassa Lauran ilme on kovin ihana. Tosi kaunis vauva kertakaikkiaan, onnea kummitädille! :)

    VastaaPoista
  2. voi miten söpö pikkuihminen... onnea myös kummiudesta :)

    täällä melkein 4kk kummitätinä oloa ja muutama lyhyt vauvanhoito ja voin kertoa, ei se vauvakuume siitä helpotu, pahenee vaan... :DD

    vauvat on... <3 :)

    VastaaPoista