Olen seissyt laiturilla kolmeen ja nähnyt Kölnin tuomiokirkon

...ei ehkä ihan, mutta aika paljon oon ehtinyt tekemään viimeisten KUUDEN (!!) viikon aikana. Pahoittelisin tätä taukoa jos oikeesti olisin pahoillani, mutta en ainakaan kauheesti oo. Ihan suoraan sanottuna ei vaan oo jaksanu kiinnostaa, mutta ehkä mä nyt yritän tehdä parannuksen kun kaikki äidistä ja tädesitä lähtien soittelee ja kyselee päivitysten perään.

No ensinnäkin, mehän valloitettiin maaliskuun lopussa Lontoo ja pistettiin koko kaupunki sekaisin tavalla johon vaan kaks suomalaista blondia siskosta pystyy. Oli onnistunu reissu, säätkin suosi ja huononi sopivasti vasta meidän lähdön jälkeen, hehe. Nautittiin +20 asteen lämmöstä, juotiin yhden kerran itsemme humalaan ja todettiin ettei voida käyttää enempää kuin se yksi päivä krapulaan, syötiin paljon ja hyvin, tavattiin uusia ihmisiä, shoppailtiin, käveltiin kengänpohjat lähes puhki (true story!) ja yritettiin etsiä prinssejä.

Jägertrain, kaiken pahan alku ja juuri...

Jägertrainin jälkeinen aamupala

Westminster Bridge

Julleron mukaan juotiin "koko viinikantteri ihan tyhjäksi". Fiksu lapsi :)

Kummityttö-Larppa on kasvanut taas ihan älyttömästi!

Murmelit vappufiilareissa

Vappuakin ollaan ehditty viettämään, tällä kertaa aloitettiin jo edeltävän viikonloppuna Lappeenrannassa ja seuraavan päivän olosta päätellen oli enemmän kuin hauskaa. Se seuraava päiväoli sit taas kaikkea ihan muuta. Vappuaatto istuttiin iltaa ja syötiin superhyviä munkkeja, perunasalaattia ja liian paljon kaikkea, jotka raahattiin seuraavana päivänä Kaivariin piknik-eväiksi. Nautittiin auringonpaisteesta ja lämpimästä kaljasta, minä ekaa (!) kertaa lakki päässä!

Lopuksi vielä maininta myös siitä että oon lukenu pääsykokeisiin ja menettänyt totaalisesti toivoni sisäänpääsyn suhteen, joten oon tehny myös plan B:n. Tiistaina on koe ja mun stressitaso on asteikolla 1-100 jotain 123 luokkaa, koska jostain syystä kirja tyynyn alla nukkuminen ei oo siirtäny sitä tietoa mun aivojen sopukoihin ja lukeminen on sellasta tangertelua ettei karmeemmasta väliä. Tuntuu et kaikki valuu korvista ulos, mut jos nyt käy huonosti niin aina on ens kerta. Peukut pystyyn silti!

Ainii, värjäsinhän mä hiuksetkin! Aika kotoisa olo tässä mun luonnollista sävyä lähentelevässä vaaleanruskeassa, jonka pyysin kampaajaa laittamaan mulle siks että voisin rauhassa alotella projektin "kasvata oma väri takaisin". Mun hiukset on niin tuhotut kaiken käsittelyn jälkeen et nyt on pakko vaan purra hammasta ja alottaa niiden helliminen, tarkottaa mun kohdalla mahdollisimman vähän fööniä, suoristusta ja muotoilutuotteita ja mahdollisimman paljon rakennepaikkaavia hoitoja ja muuta kivaa. Niin ja on a completely different note, mutta myös ulkonäköön liittyen, mun herkkulakko (joka on nyt vähän kärsinyt) on ilmeisesti tuottanut tulosta - -10kg verran! Jee.

Huh. Ei kai tässä muuta jännää oo ollu?