Vappuviikonloppuna oltiin siis mökillä, lähettiin perjantaina iltapäivällä vaan 1,5h aikataulusta myöhässä mikä tälle porukalle on aikamoinen saavutus :D Päästiin kuitenkin ehjinä perille, tehtiin ruokaa ja laitettiin lapset nukkumaan ennenku minä ja Styrmir lähettiin testaamaan mönkijöitä. Oli ihan kivaa vaikka olinkin kauhusta kankeena :) Ajeltiin vaan jossain pienissä sorakuopissa ja yritin saada pikkusen tuntumaa mönkijään, kyllähän se lähtee ihan hyvin käsistä jos ei tiedä oikein että mitä pitäis tehdä...
Lauantaina pidettiin sit sightseeing -päivä ja lähdettiin iltapäivällä tsekkaamaan läheinen kaupunki (jossa oli jäätelötehdas) ja Kerið, joka on sellanen pieni järvi joka on syntyny punasesta sorasta tms. muodostuneeseen kraateriin. Mahtava selitys, eiks vaan? :D Hveragerðissä käytiin maistelemassa sit paikallista jätskiä ja nähtiin islanninhevosia ja huvittavan tuima pässi, oli supersulosia heppoja vaikka haisikin sateen jäljiltä aika mielenkiintosilta ;)
Heppojen jälkeen yritettiin saada sellanen pienenpieni geysir toimimaan kaatamalla sinne astianpesuainetta. Ei oikein onnistunu, pikkusen höyryä sieltä pössähti ja siihen se sit jäi :/ Ennen kotimatkaa pysähdyttiin vielä kattomaan vesiputousta (joka oli mun mielestä enemmänkin koski) ja treenailin vähän kameran käyttöä. Todisteen kuva vesipisaroista, aplodit mun taiteelliselle silmälle!
Kun selvittiin takas mökille niin syötiin hamppareita ja lapset meni nukkumaan, minä ja Styrmir vetästiin ulkovaatteet ja kypärät päälle ja lähdettiin mönkijäretkelle.
Lyhyestä virsi kaunis: lähdettiin päiviä jatkuneesta sateesta huolimatta ajelemaan vuorille. Alko tulla vähän hämärä, oltiin päästy ehkä viiden tai kuuden kilometrin päähän mökistä kun yks suomalainen sankaritar jäi jumiin löysääkin löysempään mutaan... Aikamme siinä kaikkia konsteja yritettyämme tajuttiin ettei saada mönkijää irti siitä jamasta, joten pakkauduttiin kumpikin Styrmirin mönkijän päälle ja sydän pamppaillen ajettiin pimenevässä illassa hakemaan köyttä ja lapiota. Säikäytettiin Lillý perinpohjaisesti vakavilla olemuksillamme ja kun vihdoin löydettiin kaikki mitä tarvittiin, oli jo aika myöhä ja alko oikeesti jännittää löydetäänkö enää lähes säkkipimeessä vuoristossa takas.
Matkalla saatiin pienimuotonen sydänkohtaus kun se toinenkin mönkijä jäi jumiin mutaan, onneks päästiin kuitenkin suht nopeeesti jatkamaan matkaa kun saatiin työnnettyä, kaivettua ja ajettua se siitä pois. Muutaman kommelluksen jälkeen myös mun mönkijä irtosi, tosin meiän naamat sai aidot islantilaiset mutanaamiot ja mun valkonen takki sekä lenkkarit on nykyään historiaa... Kotimatkalla mutakuoppaa väistäessäni onnistuin sitten vielä tippumaan vauhdista mönkijän päältä ja kaatamaan sen jalkojeni päälle, tässä vaiheessa kirjotin jo mielessäni testamenttia ja ajattelin, että äiti on muhun varmaan niiiiiiin pettynyt kun tapan itteni mönkijäonnettomuudessa... :D Kun vihdoin päästiin turvallisesti mökille takasin niin heitin uikkarit päälle ja lilluin puolisen tuntia porealtaassa tähtitaivaan alla. Ihan hyvä päätös toimeliaalle päivälle :)
Siinä se mökkiseikkailu, voisin alkaa tästä samantien kirjottamaan juttuja kaikesta muusta mitä oon täällä nyt viimesen kolmen viikon aikana postaillu ja ajastaa niitä sit tulemaan ens viikolla... Mullahan on enää 11 päivää täällä jäljellä ennenku laukkujen pitää olla pakattuna ja mun matkalla kotimaahan. Peukut pystyyn, että Grímsvötn sammahtaa siihen mennessä ;)
Ei kai se tulivuorenpentele sabotoi sun suunnitelmia? Ja JOKO sä lähdet?? Vastahan sä sinne menit!! :D
VastaaPoistaJa osanottoni takkisi puolesta. Mua ainaki harmittais ihan kauheana. :(