Alkuun heti sellanen disclaimer, etta kirjotan lainakoneella ja taalla ei oo umlauteja... bare with me :)
Musta on tullu taalla ollessa ihan alyttoman laiska niiden juttujen kanssa, joihin kotona kaytan kaikista eniten aikaa. Meikkaaminen, hiusten laittaminen, vaatteiden valinta ja peilailu on pakollinen paha, joka suoritetaan vaan viikonloppusin jos lahden baanalle. Eika muuten paljoa jaksa kiinnostaa jos joku kattoo kaupassa kaks kertaa mun rajahtanytta olemusta. Ja arvatkaa mita? Taa on paljon kivempaa nain! :D Ei tarvii miettia kutiavien silmien hieromista, kauheeta tuulta joka sekottais laitetut hiukset anyway, tai sita etta Fróði heittaa pasta bologeset aikamoisella vauhdilla lautaselta mun syliin.
Sitten taas niiden hommien kanssa, joihin en kotona jaksa panostaa pennin vertaa, musta on tullut mjög dugleg eli suomeks sanottuna aikamoisen reipas. Tiskit hoituu hujauksessa, ulkoilu ja salilla kayminen on melkein kivaa, imuroiminenkaan ei oo perseesta ja tavaroiden siivoaminen omille paikoilleen on jo aika automatisoitunut. Karseeta. Islanti on siis pistanyt mun paan sekaisin ihan kokonaan, toivottavasti taa jatkuu kotonakin ainakin johonkin asteeseen saakka :) Monta pienta asiaa on johtanut yhteen isoon muutokseen, stressilevelit on lahtenyt huimaan laskuun ja nautin olostani (ikavaa lukuunottamatta) enemman kuin vuosiin.
Tassa biisissa kerrotaan siis siita, miten monta pienta asiaa yhdessa saa aikaan isoja hyvia juttuja. Mun islannintaidot ei ihan viela riita tarkempaan selostukseen, mutta ihana biisi kuitenkin :) Reykjavíkilaisen koulun oppilaiden tekosia! Ja nyt kun kerran ei-niin-hienovaraisesti siirsin aiheen musiikkiin, niin mun pakko esitella myos kaks muuta loistokappaletta Islannista:
Ei mitaan hajua mista Friðrik laulaa, mutta silti... Kuulostaa hyvalta ja se riittaa mulle ;) Mita mielta ootte? Islantiin mahtuu muutakin musiikkia kuin se ianikuinen Sigur Rós ja Björk, taa hyvana esimerkkina siita genresta joka muhun iskee enemman. Ens viikonloppuna on se konsertti sit, ja siella nahdaan viela lisaa mahtavaa musiikkia, kun mun uusi suosikki FM Belfast astelee lavalle. Kannattaa kuunnella Youtubesta, ainakin muhun iskee kovaa!
Sitten taas asiasta viidenteen, en tainnutkaan viela taalla kertoa etta musta tulee Julleron pikkusiskon SYLIKUMMI!! Jee! Oon superinnoissani vauvan tapaamisesta ja kummiudesta jo valmiiks, mutta latkastaan siihen viela sylikummius niin meitsi on onnesta sekasin... :) Lisaks Maria (se saksalainen au pair) huomautti eilen uimahallissa etta mun reisissa nakyy lihaksia. Oon jo ite niita vahan silla silmalla vilkuillut ja miettynyt, etta onkohan taa nyt ihan mahollista, mutta jos muutkin sen huomaa niin sit on kylla bileiden paikka! MULLA ON JALKAHABAA! Nyt vaan turhat laskit tielta pois ja kesa tanne heti kiitos etta paasen esittelemaan niita.
Tassa talla kertaa, yritan palailla huomenna viela pikaisesti :)
voi oot niin ihanan pirteä :) tosi kiva kuulla että islanti on tehnyt sulle hyvää! <3
VastaaPoistaniin ja hei rutkasti onnea jalkahabojen löytymisestä ;)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistapitäisköhän munkin muuttaa Islantiin liikunnan iloa etsimään?
VastaaPoistaja paaaaljon onnea sylikummiudesta! :)
Kiitos molemmista onnitteluista! :D
VastaaPoistaJa Ritu, emma Islannista tiia mutta oon vahan analysoinu itteeni ja eikohan se oo ihan vaan taa maiseman vaihto ja uudet kujeet jotka antaa vahan potkua. Suosittelen lampimasti :)
heippa, oon alkanu miettiä ihan tosissani että lähtisin syksyllä au-pairiksi jonnekin ku on vähän epäselvyyttä siitä että mitä mä oikein haluan tehdä lukion jälkeen. ootko jonkun järjestön kautta vai löysitkö sun perheen tollaselta ilmotussivulta vai miten sä pääsit sinne? :)
VastaaPoistaOon ihan itsenäisesti, kun en nähnyt mitään ideaa lähteä järjestön kautta näin lähelle. Perheen löysin Au Pair Worldista :) Ehdottomasti suosittelen au pairiutta jos on epäselvää mitä haluaa tehdä, menit minne menit niin tää tulee näyttämään aika hyvältä sitten työhakemuksissa ja muissa ;)
VastaaPoistaJoo, sellasen kuvan sainkin että et oo minkään järjestön kautta :) eikö sua yhtään kuumottanu että mitä jos onkin huono perhe tai mitä jos et saa kavereita? Miten oot saanu kavereita sieltä? Mua pelottaa että jos en lähe järjestön kautta niin en saa kavereita :D onneks sulla on kumminki käyny niin hyvä tuuri että sait ihanan perheen ja ystäviä :)
VastaaPoistaNo siis ma paatin heti ennenku ees aloin miettimaan vakavissani lahtoa, etta meen vaan siina tapauksessa etta loydan "outstanding" perheen. Naiden kanssa juttelin parisen viikkoa ennenku mulle kavi hyvin selvaksi, etta tata parempaa perhetta en tuu ikina loytamaan ja tunsin itteni superonnekkaaks kaikkien niiden kauhutarioiden jalkeen :D Saapuminen ja ekat viikot oli vahan jannia kun odotin koko ajan, etta millon paljastuu jotain ihan hirveeta (koska mulla on AINA huono tuuri...) mutta joo, alusta asti mut on otettu perheenjaseneks ja kohdeltu ihanasti. Kannattaa siis ihan suosiolla skipata ne ihan ok-tuntuiset perheet ja odottaa sita oikeaa!
VastaaPoistaKavereihin oon tutustunu perheen kautta (Maria) ja Facebookista loysin Margotin. Muita ei oikeestaan oo, enka kaipaa kauheesti seuraa joten taa on mulle ihan ideaali maara :)! Ja aina niita kavereita loytyy, esimerkiks jos olisin menny kielikurssille niin varmaankin sielta... Nyt kuitenkin kun hostitkin on tosi nuoria niin nekin on tavallaan kavereita, eli jee! :D
okei :) kiitos paljon neuvoista! rohkaisevaa :)
VastaaPoista